Tätä päivää vietelty surullisissa ja haikeissa tunnelmissa.
Eilenillalla kuulin surullisia uutisia, nimittäin yksi mun kaveri nukkui pois. En kyllä tyttöä tuntenut mitenkään kunnolla, kerkesin tutustua paremmin häneen vasta pariviikkoa sitten. Ihan hirveetä, miks ihmisten pitää lähtee niin nuorina. On nii paljon tosi vanhoja, sairaita ihmisiä jotka kokee eläneensä liian kauan ja nähneensä tarpeeks, niitä jotka tahtois pois. Ja jokapäivä nuoria, terveitä ihmisiä kuolee pois.
Koin tän saman surun tasan vuosi sitten kun mun luokkalainen tyttö nukkui pois kauniisti. Aina tutun tai läheisen kuolema on ihan hirvee shokki. Niin ettei sitä ensin tajua ja senjälkeen se on vaa vaikee hyväksyä. Hyväksyä, ettei jotain henkilöä tuu enää koskaan näkeen. Alkaa muistella kaikkia yhteisiä muistoja ja hetkiä, yhteisiä itkuja ja nauruja ja senjälkeen ne muistot pyrkii kyynelinä silmistä ulos.
Ajatelkaa miten pienestä tää kaikki on kiinni. Yks pieni sana tai teko nii kaikki voi romahtaa jalkojen alta. Oon kokopäivän kelannu tota asiaa. Ja sitä, et onneks kukaa meistä ei tiedä, mihin kukaki meistä kuolee ja milloin. Koskaan ei voi tietää kuka lähtee seuraavaks.
Pitäkää läheisistänne huolta ja eläkää täysillä. Nauttikaa joka hetkestä. Jokaisesta päivästä, ihanku se olis viimesenne.
Lepää rauhassa♥
Laura
1994-2013
Manti
1998-2012
Mitä hänelle tapahtui ?:(surullista
VastaaPoistaMm.. No näin blogissa en viitsis oikein tarkemmin kertoa. :s
Poistavoimia! <3
VastaaPoistavoi kiitoksia paljon<3
Poistareetta tää oli tosi ihana postaus!! voimii sulle rakas!<3
VastaaPoistakyllä tää tästä, toivon kans omaisille paljon voimia, en tajuu kyl miten ne jaksaa ton asian kans.. :s kiitoksia<3
Poistaoi kirjotit kauniisti ♥
VastaaPoistavoi kiitos. <3 hyvä jos joku viitsii lukea!
Poistasamaa mieltä :)
Poista